Olen nähnyt päivänvalon ensi kertaa vuonna 1948. Paluumuutin Etelä-Savosta Joroisista Viitasaarelle kesällä 2013 jäätyäni eläkeukoksi keväällä. Sitä ennen täällä mökkeiltiin kymmenkunta vuotta. Työurani tein ”erään suuren suomalaisen sosiaalivakuutuslaitoksen” leivissä.
Valokuvaus on kiinnostanut siitä saakka, kun sain 15-vuotislahjaksi kameran, mutta varsinaisen kuvausharrastuksen alku ajoittuu syksyyn 1973, jolloin tyttöystävän kanssa ostimme Äänekosken Kuvalinnasta Asahi Pentax SP 500 -järjestelmäkameran. Sen jälkeen ei ole tarvinnut vaihtaa tyttöystävää, yhteistä harrastusta eikä kameramerkkiä. Mustavalkotekniikka ehti tulla varsin tutuksi. Viimeiseksi pimiökerraksi jäänee päivä syyskuussa 2010.
Pohjoisen Keski-Suomen Luonnonvalokuvaajien lisäksi olin useita vuosia vuonna 1984 synnytetyn Joroisten Kameraseuran puheenjohtaja ja vielä useampia sihteeri. Olin myös yksi sen perustajajäsenistä.
Digikuvaukseen höyrähtämisen jälkeen harrastukseen on tullut kovasti uutta potkua, kun saa kuvata surutta filmikuluja ajattelematta. Mieluisin kuvauskohde on luonto ja siellä varsinkin kaikki, mikä ei liiku ja karkaa näkyvistä. Välinehullu en ole ja vierastan teknisiä termejä ja muita nörttiyksiä.